Tarhurin tullessa kotiin, saunatuvan edustalla seisoi parimetrinen puun taimi. Hän meni hämmästellen sen luo, eikä aivan läheltäkään katsoen osanut päättää, mikä kumma se oli.
Runko oli hieman kuin lehtikuusen, mutta vielä kiinni olevat silmut kuuluivat jollekin toiselle lajille.
Vuosikasvu oli selvästi näkyvissä puun rungossa. Taimi oli venähtänyt viime vuoden aikana lähes metrin. Puu näytti samalla kertaa elävältä ja kuolleelta. Jollain lailla merkillinen yksilö, Tarhuri ajatteli. Hänen oli pakko kysyä mieheltään, joka oli tyytyväisenä myhäillen seurannut sivusta Tarhurin pähkäilyä.
Ja tietenkin; Ginkgo biloba. Tarhuri ei ollut edes tiennyt noita olevan saatavilla Suomessa. Omansa he olivat omakätisesti kaivaneet yli viisi vuotta sitten Pariisin Ginkgoemojen jalkojen juurilta. Siellä oli kasvanut poikasia vaikka millä mitalla. Yhteensä neljä yksilöä oli selvinnyt muuttokuormassa Suomeen, ja nyt ne viettivät talvensa saunatuvan ikkunalla, kesät ulkona tuvan edustalla.
Tämän uutukaisen he kuitenkin istuttivat puutarhaan. Se oli ollut taimitarhalla ainoa yksilö, ja sen oli hänen viisas miehensä katsonut parhaaksi korjata talteen viipymättä. Hyvä niin.
Ginkgo biloba
Puu sai puutarhan suotuisimman paikan. Se näkyisi helmenä joka suunnasta. Ensimmäisiksi talviksi he peittäisivät puun, mutta toivoivat sen lopulta sopeutuvan.
Päästyään alkuun, Tarhuri jatkoi kaivamista. Hän halusi istuttaa myös Saksasta auton takaluukussa matkustaneen karhunvatukan. Sen viime vuonna mustaherukkarivien taakse istutetut serkut eivät vielä olleet edes ryhtyneet turvottamaan silmujaan. Tämä uusi sen sijaan avaisi pian kukkansa. Se pääsi Tarhurin köynnöspenkin ensimmäiseksi asuttajaksi.
Hän istutti vatukan huolellisesti koholle jottei sen juuristo joutuisi liian lähelle saven sekaista, ajoittain seisovavetistä maata.
Tämän etelään päin suunnatu rivin Tarhuri täyttäisi vatukoin tai mahdollisesti muin köynnöstävin marjoin, mutta ensin se olisi kohotettava ja täytettävä asianmukaisesti.
Tuona päivänä, huhtikuun ohuen kuun aikaan oli hyvä tehdä myös peltomaan möyhennystä.
Fragaria ananassa
Saunatuvan edustan mansikkamaata peratessaan Tarhuri havaitsi vallan mainioksi apuvälineeksi Stellan saksantuliaisina saaman pikkuruisen kitkentäharavan.
Ikkunalaudalla haikeina kurkkivien ruusupapujen ja kurpitsantainten olisi odoteltava vielä muutama tovi, ennen ulkoilmaan pääsyä.
Pulsatilla vulgaris
Minä aamuna hyvänsä avautusi kylmänkukan ensimmäinen nuppu.
Saunatuvan edustan mansikkamaata peratessaan Tarhuri havaitsi vallan mainioksi apuvälineeksi Stellan saksantuliaisina saaman pikkuruisen kitkentäharavan.
Minä aamuna hyvänsä avautusi kylmänkukan ensimmäinen nuppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti