Seuraavana päivänä aurinko oli vielä lämpimämpi. Pihalla käpyjä keräävä Stella sai heittää vanttuut kädestään, ja mummin omenapuiden lomassa pyrähtelevät västäräkit härnäsivät kesää keikkuvilla hännillään. Krookukset eivät enää malttaneet pysyä kiinni vaan tervehtivät hymyillen päälleen valuvaa valoa kukkapenkin reunassa.
Kotona metsäpuutarhassa olivat valkean, viime keväänä pistokkaana istutetun syreenin silmut muutaman päivän poissaolon aikana pullistuneet niin, ettei ollut enää epäilystäkään sen selvinneen hengissä talven yli.
Syringa vulgaris
Tarhakylmänkukan vierestä löytyi siemenestä kylväytynyt poikanen.
Voi kuinka ihastuttava toi Pulsatilla vulgaris on. Kerrassaan hurmaava. Kyllä kevään ensimmäiset viherrykset ja kukinnat saa meissä ihmisissä voimakkaita tunteita aikaan. Vaikka kun syksyllä saa viimmeiset puutarhatyöt tehtyä huokaa helpotuksesta kun saa keskittyä välillä muihin harrastuksiin.
VastaaPoistaNiinpä. Yksi puutarhan parhaita ominaisuuksia onkin se, että kerran vuodessa kaiken voi aloittaa alusta. Ja toisaalta joka vuosi pääsee hieman pitemmälle.
VastaaPoista