Stellan mummin pihalla, karviaispensaan juurella kasvoi pikkuisia, kevätperennoja. Niiden violetit kukinnot nuokkuivat rentoina harottavasormisten lehtien yllä niin, että kasvi maastoutui mainiosti sammalen valtaamaan ruohomattoon. Äidillä ja Stellalla oli aina pienet lapiot mukana autossa, ja sieltä he ne nytkin kaivoivat. Purkittivat samalla myös saunanpäädyn penkissä kurkistelevan sinisen lupiinin.
Lupinus polyphyllus
ja tuntematon
Stella ja äiti riemuitsivat mummin kukkapenkeissä hohtavan aurinkoisina kurkistelevista krookuksista, leikkimökin päätyseinämällä pilkistävästä sinivuokosta ja sen vierellä paistattelevasta akileijasta. Jälkimmäistä äiti oli jo toissa keväänä napannut puutarhaansa, ja istuttanut sen yhdeksi kivipuutarhansa ensimmäisistä asukeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti