Tarhurin työpäiväkirja

RESEPTIT

MAITOJUUSTO yksi iso juustokehällinen

5 l tuoretta maitoa
~ 1,5 rkl juustonjuoksutinta
~ 2 tl suolaa

lisäksi :
juustokehä (n. 20 x 20 x 4 cm), lämpömittari, harsoa, siivilä, kaksi 5 l kattilaa.

Iltapäivällä klo 17.00 odotti maito tuoreeltaan tonkassa hakijaansa. 
Stella laski lehmät, kuusitoista niitä oli, kuten ennenkin. Yksi suuri valkoinen pää pisti ikkunasta, tuijotteli meitä rauhallisin silmin. 
Kotona äiti kaatoi maidon kattilaan lämpiämään, hämmensi sitä silloin tällöin vispilällä, jottei se pääsisi ottamaan pohjaan, ja jotta koko kattilallinen kuumentuisi tasaisesti. 
Samalla hän laski valmiiksi lämpimän veden tiskialtaaseen. Sitten hän laittoi lämpömittarin maitoon ja alkoi tarkkailla sen verkkaista nousua. 

Kun maidon lämpö oli reilut 38 °C, hän nosti kattilan liedeltä lämpimään vesihauteeseen.

Stella kaatoi juoksuttimen isoon lusikkaan ja sekoitti sen äidin ohjeiden mukaisesti maitoon. Sitten he peittelivät kattilan kannella ja jättivät juuston lepäämään. 

Reilun puolen tunnin kuluttua juusto oli alkanut nousta pintaan, ja äiti halkoi massan ristiin veitsellä, jotta sillä olisi tilaa kohota lisää, ja peitti sitten kannella vielä toiseksi puolituntiseksi.

Nyt äiti vuorasi juustokehän harsolla, jotta ylimääräinen hera pääsisi valumaan pois kehään kauhottavasta juustomassasta, mutta juusto säilyttäisi muotonsa.

Noin tunnin kuluttua juoksuttimen laitosta he alkoivat nostella heraa kauhalla erilliseen siivilään, joka oli asetettu toisen kattilan päälle, muutama kauhallinen kerrallaan. 

Äiti paineli massaa kauhalla siivilässä niin, että hera valui talteen olevaan kattilaan ja juustomassasta tuli kiinteämpää. 

Siivilästä hän paineli valutetun juustomassan harsolla vuorattuun juustokehään. Kehän täyttämisen hän aloitti kulmista, kuten hänen isoäitinsä oli neuvonut. Hän toisti siivilöintiä – pyörittelyä – tiivistystä kunnes kaikki juustomassa oli kerätty kattilasta kehään. 

Tässä vaiheessa juustokehä oli runsaasti täynnä.
Hän paineli kämmenillään voimakkaasti juustomassaa kehää vasten niin että se otti kehän muodon, ripotteli sitten suolaa juuston pinnalle. Vielä hän käänsi juuston kehässä ylösalaisin harson avulla, paineli taas voimakkaasti. Nyt juusto oli kehään sopivan kokoinen ja tiivis. 
Lopuksi hän suolasi juuston uuden päällipuolen, peitti kehineen ja vei viileään vetäytymään. 

Juusto olisi valmista syötäväksi jo seuraavana päivänä.

Juustomassan nosteluvaiheessa pois valuneen Stella ja äiti ottivat talteen ja pullottivat. 
Sekin säilyisi jääkaapissa muutaman päivän ja oli hyvää kylmänä juomana tai sämpylätaikinan nesteenä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti