Miksi Pikun jalat näkyy peilin läpi? ihmetteli Stella tarkkaillessaan ulkona ammeessa istuvaa pikkusisartaan ja hänen pieniä, aaltoilevan veden alla häilyviä varpaitaan. Pienet kädet läiskivät veden pintaan koloja. Äiti oli juuri kertonut, että veden pintaa kutsutaan silloin tällöin peiliksi. Ammeen matalaa ja läpinäkyvää vettä katsoessa ei syy siihen tosin oikein selvinnyt. Itse hän oli ymmärtänyt asian jonain noista viileistä kesäilloista laiturin päässä seistessään, tuijottaessaan terävää kuvajaistaan tumman järven pinnassa. Punaiseksi maalatun, sahatun laudan tuulen ja auringon sileäksi kuluttama pinta jalkojensa alla. Hän muisti miten oli katsonut kuvaansa ja suoristautunut sitten, nähnyt etäämmällä järvestä kohoavien saarten rannat ja mantereen puiden vihreän viivan. Miten hän oli vetänyt keuhkot täyteen ilmaa, heilauttanut kätensä pään yläpuolelle ja hypännyt veden viileän peilin läpi kuvansa luokse. Hän oli tehnyt niin joka kerta saaressa käydessään niin kauan kuin saattoi muistaa.
Stellan mustikkainen suu nauroi kun Pikku huitoi vettä hänen päälleen. Mustikankeruuretkellä pihkaantunet jalanpohjat puhdistuivat saunatuvan eteen nostetussa pienessä ammeessa. Samana aamuna he olivat poimineet suuhunsa myös ensimmäiset omat mansikat.
Fragaria
Kaksi iltaa sitten, ennen kuin helle oli asettunut pysyvästi heidän metsänsä ja puutarhansa ylle, Tarhuri oli arvellut niin kurpitsoiden kuin tomaattien ja ruusupapujenkin kukkien jäävän tänä kesänä tyystin nuppujensa suojiin.
Mutta heti ensimmäisen hautovan lämpimän päivän jälkeen kasvit tuntuivat heränneen unesta, venyneen jokainen tavallaan ylös kohti aurinkoa tai ulottaen suikerovarsiaan pitkin maan kamaraa niin etäälle juuristaan kuin suinkin. Herneet pitivät toisiaan kadestä hennoilla kärhillään. ne yksilöt, jotka eivät olleet saaneet otetta vielä mistään, harottivat kolmihaaraisia kärhenkärkiään valmiina tarttumaan mihin tahansa ohi kulkevaan. Aikaisin aamupäivällä kaikki kurpitsa kukat olivat ammollaan auki. Ja jo iltapäivällä ne jälleen kiersivät nuppunsa kiinni seuraavaa päivää varten levätäkseen. Kaikki Tarhurin tarkastamat nuput kiertyivät kauniisti myötäpäivään.
Pisum sativum
Suuressa, kurkkujen valtaamassa kasvihuoneessa oli edelleen muutama suurempaa ruukkua kaipaava munakoiso ja ananaskirsikka. Vasta illan viileyden tullen Tarhuri oli viime päivinä uskaltautunut niitä noutamaan, rapistelemaan multasäkkejä ja petaamaan taimille uusia multia. Tomaattien välissä varttuva ananaskirsikka kasvoi suurempien varsien suojassa mainiosti.
Hämärtyvät illat olivat houkutelleet saunatuvalle myös ennennäkemättömiä vieraita.
Mustajuuret, porkkanat ja palsternakat tuuhettuivat laatikoissaan. Porkkanoita oli jo käynyt maistaminenkin, vaikka ne vielä pieniä olivatkin.
Tarhurin kmenehtyneeksi luulema, kaikki latvuksensa kuivattanut rodo pemakoensekin oli elpynyt sitkeän kastelun ja auringon voimalla. Sitä hän kävi ihastelemassa joka ilta kivipuutarhalla käydessään. Sen vieressä, kivien koloissaan ja kielekkeillä kasvavat alppitähdet olivat myös avanneet nukkaiset kukkansa.
Rhododendron pemakoense
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti