2.3.2014
Tarhurilla oli suunnitelma. Hän aikoi perustaa pienen muotopuutarhan pellolle vasten nuorta lepikkoa. Hän otti etelän suunnan saunan seinästä ja kuvitteli sille vastapariksi vadelma- ja kirsikkarivistön, merkitsi ne nuorien mäntyjen rangoilla jotka parahiksi lojuivat maassa ottajaa odottamassa. Keskelle tulisi neliön muotoon kukkaistutus. Sisään astuttaisiin kulleroiden ja iiristen puolelta, sivulla kasvaisi särkynyttä sydäntä ja sinistä lupiinia. Vastapäätä penkin itälaidalla olisi pioni, itse siemenestä kasvatettu sitkeä lajike.
Tarhurilla oli suunnitelma. Hän aikoi perustaa pienen muotopuutarhan pellolle vasten nuorta lepikkoa. Hän otti etelän suunnan saunan seinästä ja kuvitteli sille vastapariksi vadelma- ja kirsikkarivistön, merkitsi ne nuorien mäntyjen rangoilla jotka parahiksi lojuivat maassa ottajaa odottamassa. Keskelle tulisi neliön muotoon kukkaistutus. Sisään astuttaisiin kulleroiden ja iiristen puolelta, sivulla kasvaisi särkynyttä sydäntä ja sinistä lupiinia. Vastapäätä penkin itälaidalla olisi pioni, itse siemenestä kasvatettu sitkeä lajike.
Tämä kesä menisi kaivaessa ja penkkejä perustaessa, arveli Tarhuri ja hymyili tyytyväisenä, sillä kuvitteli mielessään maasta puskevat vatukantaimet ja makoisat hapankirsikat.
Sitten hän jätti suunitelman hautumaan ja palasi saunatuvalle. Sen eteen syntyi aamupäivän aikana ovelle johtavan polun toinen haara, jonka sivuille oli tarkoitus kesällä kantaa lisää kiviä, maata, sekä istuttaa kivikkokasvien taimia.
Sitten hän jätti suunitelman hautumaan ja palasi saunatuvalle. Sen eteen syntyi aamupäivän aikana ovelle johtavan polun toinen haara, jonka sivuille oli tarkoitus kesällä kantaa lisää kiviä, maata, sekä istuttaa kivikkokasvien taimia.
