Tarhurin työpäiväkirja

perjantaina

26.6.2015
Juhannus oli mennyt ja päivä alkoi taas lyhetä. Silti kesä oli vasta alussa. Tarhuri katseli hämmästellen miten hänen hiljan metsään ja saunatuvan taakse istuttamansa alppiruusut kasvoivat.


Rhododendron



 Rhododendron






Saniaiset olivat kasvaeet niin korkeiksi, että ne ulottuivat saunatunan keittiön ikkunan tasalle. Niiden alla kasvoi tyytyväinen, Tarhurille tuntematon varjokasvi.
Stellan ja Pikun jättilaukat olivat parhaassa kukassaan luumupuun alla.

Pteridophytina



 Allium hollandicum




Centaurea montana



29.5.2015
Tarhuri luuli kaivaneensa lampaiden uudelta laitumelta haavan taimen. Hän oli istuttanut sen kivipuutarhan pohjoispuolelle, ja nyt kun sen lehdet alkoivat kasvaa, hän ei enää ollut aivan varma, oliko puu haapa ensinkään. Kottikärryn kyytiin ja uuteen kotiin pääsivät myös viisi koivua ja pieni lepänalku, jotka olivat itäneet omia aikojaan äidin pihamaan kivikossa. Siellä ne eivät olisi voineet kasvaa, mutta tänne ne mahtuivat mainiosti. 




Petula bendula

Tarhuri oli vihdoinkin aloittanut myös rhodometsänsä rakentamisen. Valkoinen yksilö kasvaisi jopa nelimetriseksi. Se pääsi talon ja saunatuvan välisen polun viereen. Saunatuvan luokse hän laittoi liilakukkaista puistolajiketta ja suurinuppuisen punertavan. Sirotuomipihlajan ympäristöä kohotettiin kompostoituneen heinikon ja metsämaan seoksella. Sen alle Tarhuri kylvi pussillisen linnunruuaksi tarkoitettua siemenseosta; pellavaa, hamppua, rypsiä, kauraa ja hirssiä.

Rhododendron



Amelanchier laevis


Pteridophytina



Kivipuutarha oli saanut uuden asukkaan, kolmikukkaisen arovuokon. Ja ensimmäisten kasvien joukossa viitisen vuotta sitten metsään istutettu clematis pääsi vihdoinkin parempaan multamaahan. Happamassa metsämaassa se ei minään vuonna ollut jaksanut kasvattaa isteään varttaan enempää.


 Anemone sylvestris



Clematis

Kevään ensimmäinen leskenlehti nuokutti päätään, ja korvasienetkin alkoivat jo mustua, mutta kaikki muu alkoi olla parhaassa kukassaan.

 Tussilago farfara



Myosotis



 Salix



Prunus domestica



Pyrus communis



Ribes nigrum



Vaccinium myrtillus


25.5.2015

Amelanchier laevis


Pulsatilla vulgaris




Lampaiden laidun oli siirretty etelämmäs kuivemmalle niitylle. Se oli samalla lähempänä taloa niin, että laidun näkyi pihalta pienen mäen alla. Mäkeen oli tietenkin perustettava uusi pieni penkki metsärinnepuutarhalle. 


15.5.2015
Saunatuvan edustan keskimmäiseen penkkiin viime syksynä istutettu luumupuu oli Stellan ja Pikun iloksi selvinnyt talvesta.
Prunus domestica


Uuden lammasaitauksen takana, pellon ja metsän rajassa oli otollinen paikka mäntyjen taimille. Niitä kasvoi siellä kymmeniä. Tarhurin oli käytettävä tilaisuus hyväkseen ja kartutettava puutarhansa itäistä seinää männynrungoin. 

Pinus sylvestris


Illalla Tarhuri istutti myös Saksanmatkalta tuomansa saniaiset. Muut matkalaukussa kotiin kannetut kasvit olivat sievässä rivissä tomaattihuoneen edustalla omissa purnukoissaan. Ne vaikuttivat selvinneen matkasta hienosti.



Pteridophytina


maanantaina

9.5.2015
Tarhuri oli päättänyt olla hankkimatta mitään uutta, viime vuodesta jääneet siemenet saisivat riittää. Edellispäivänä hän oli kuitenkin jo saanut itsensä kiinni kassalla papu- ja kurpitsasiemenpussit käsissään, mutta oli onnistunut käännyttämään itsensä takaisin. Illalla hän kaivoi esiin suuren peltisen suklaarasian ja hämmästeli itsekin, mitä kaikkea viimevuotista se sisälsi! 
Seuraavana päivänä Pikku auttoi äitiä täyttämään rivistön istutusruukkuja. Sitten he kylvivät ananaskirsikkaa, munakoisoa, peikonkelloa, samettikukkaa ja dinosauruspuistosta löytyneen ruusukvittenin hedelmän sisältäneet siemenet. Kohopenkkiin Tarhuri pisteli pussin pohjalta löytyneet loput mustajuuren siemenet. Niitä ei onneksi ollut kovin paljoa, sillä kohopenkkikin oli jo lähes valloitettu, hänen miehensä maa-artisokkien, sellerin ja kyssäkaalin taimin.

Chaenomeles japonica



Vaccinium vitis-ideae
Vaccinium myrtillus
Tussilago farfara


Saunatuvan terassi oli sekin täynnä mustia multalaatikoita. Kahdeksan erilaista perunalaatua oli istutettu jo kaksi viikkoa sitten ja annettu lämmitellä saunassa sillä aikaa kun Tarhuri perheineen oli ollut matkalla. Pyöreisiin laatikoihin oli kylvetty papuja, samoin pienimpiin purkkeihin. Ne pääsisivät itämään saunatuvan keittiön ikkunalle.


perjantaina

24.4.2015
Valo oli niin terävää, että kivien rosoinen pinta vaikutti varjoineen moninkertaisesti rosoisemmalta, maan pinta neulasineen kaksin kerroin katetulta. Ja silti paksun neulaskatteen läpi pisti esiin yhä enemmän tuoreita, elämästä hullaantuneita versoja, milloin mitäkin kasvilajia. 
Ensin olivat tulleet leskenlehdet, krookukset ja ruohot. Sitten lumikellot, sinivuokot ja lisää pieniä sipulikasveja. Västäräkin hypähdellessä pihamaalla ei enää pysynyt laskuissa, kuinka paljon uusia lajeja maasta heräsi päivittäin. Stella ja Pikku kuljettivat kumpikin multaa sinne tänne pikku lapioilla ja ämpärikaupalla, Stella hieman hallitummin, silloin tällöin pikkusiskoaankin neuvoen.
Kaikki nuoret versot ja ylös valoon pyrkivät nuput olivat aivan uskomattoman vaaleita ja jotenkin hauraan näköisiä. Tarhuri katseli niitä ja tunsi tehtäväkseen oppia niiltä jotakin. Sen pitemmälle hän ei ajatuksessaa kuitenkaan päässyt, kunhan katseli ja hymyili. Seuraavana päivänä nuput olisivat jälleen hieman korkeammalla, hieman avoimempina, vähäsen valmiimpina kesän tuloon. 

 tuntematon


 Lupinus polyphyllus


tuntematon



 Aquilegia vulgaris



Pulsatilla vulgaris


Tarhuri oli viime kesänä istuttanut monta juuriversoa koiranruusua saunatuvan edustalle. Kaikki olivat hänen harmikseen kylmettyneet talven aikana. Yhden selviytyneen hän kuitenkin huomasi, ja ihmetyksekseen se oli aivan eri penkissä kuin mihin hän muisti niitä istuttaneensa. Se oli näemmä itse valinnut mieluisamman kasvupaikan.

Rosa canina



lauantaina


4.4.2015
Tarhuri oli ollut hiljaisuudessa niin kauan, että hänen silmänsäkin tuntuivat näkevän yksityiskohdat tarkemmin.
Hän oli eilen illalla saapunut pienen Kirkkojärven rantaan. Metsä oli kallioista, erilaista kuin kotona, jossa kyllä oli korkeitakin mäkiä, mutta jossa maaperä oli muodostunut moreeniksi ja siksi varsin pehmeäksi ilmeeltään. Täällä oli ylitsepääsemättömän jyrkkiä ja sileitä kallionseinämiä, joilla kasvoi imarretta kuin pieniä sulkaryöppyjä. 
Tarhuri löysi sinivuokon haapojen juurelta, erään metsän ja pellon rajassa kulkevan ojan pohjalta.

Hepatica nobilis

Seuraavana päivänä hän halusi käydä katsomassa, olisivatko kukat avanneet nuppunsa, ja löysikin useita yksilöitä lisää. Ne kurkistelivat suorastaan sopimattoman sinisinä talven harmaannuttamien haavanlehtien lomasta.

Tarhuri otti mukaansa vain yhden matkamuiston kotiin vietäväksi. Korkealla kalliolla, pienessä painanteessa kasvavan männyntaimen.



Pinus sylvestris


14.3.2015
Entistä enemmän valoa. Lumi oli sulanut kokonaan pois, mutta maa oli edelleen jäässä.


Tarhuri suunnitteli kuitenkin jo malttamattomana tulevan kevään istutuksia. Kunhan lapio pystyisi metsänpohjaan, hän alkaisi kaivaa istutuskuoppia rhododendrodeille. Niitä tulisi kokonainen lauma erilaisia saunatuvan ja talon väliin jäävään mäntyiseen mäkeen.  



Puutarhassa hän jatkaisi aidanteen ja vadelmatarhansa muotoilua. Haavoista Tarhuri oli jo toissa viikolla käynyt ottamassa paloja juuripistokkaita varten, ja lepistä puutuneita ja puutumattomia latvaversoja. Niitä tulisi rivistö kivipuutarhan taakse, mikäli vain jaksaisivat juurtua.


torstaina

9.3.2015
Uusi kevät paistoi paljaiden oksien lomitse Tarhurin kasvoille. Tänään aamulla herätessään hän oli saunatuvan ikkunasta puutarhaan katsoessaan huomannut, että yli puolet sen alasta, eteläinen auringon puoli, oli lumetonta. Taivaskin oli ollut juuri sellainen, kuin keväällä kuuluu; valju ja kalpean punainen.
'Miten voi ylettyä maalaamaan taivaan?' kysyi Stella, ja lisäsi: 'kun ne maalarit on niin pieniä. Niitä täytyy katsoa tarkasti päin jos sattuu näkemään. Jos ei katso, niin ne katoaa, ne on sellasia tosi arkoja.' Ja sitten he ihmettelivät aamun kuuta, siellä se taas oli, nousevaa aurinkoa vastassa.
Pikku oli oppinut sanomaan 'Jacob', joten hän toisteli sitä varsin ponnekkaasti ikkunan ääressä seistessään ja osoitellen pihalle aina kun siellä tepasteleva kukko sattui heilauttamaan pyrstöään. Tytöt olivat koko talven harjoitelleen lapiohommia lumikasoissa, ja Pikullakin alkoivat sormet syyhytä, päästä multaan kaivelemaan. Pian olisi ensimmäisten siementen aika.

Vielä hetki sitten koko maailma oli ollut valkoinen.