Sen sijaan, että hän aamulla, laittaessaan hiuksiaan kiinni, olisi katsonut peiliin, hän katsoi ikkunasta mäntyjen runkojen läpi puutarhaan. Metsä hänen lähellään oli tumman vihreä. Aukeamman puutarhan oli yön kylmyys huurtanut valkoiseksi.
Päivällä Tarhuri sattui huomaamaan ruohikossa kevään ensimmäisen, auringon rohkaiseman leskenlehden. Se näytti vielä kainostelevan viileyttä, piti kukintoaan häveliäästi supussa. Tarhuri pisti kuitenkin merkille tämän pienen keltaisen ilonpilkahduksen, otti vihkon taskustaan ja merkitsi muistiin aikaisen kevätpäivän.
Tussilago farfara
Marjatuomipihlajien silmut näyttivät olevan kauttaaltaan ohuen seitin peitossa. Eräässä silmussa asusteli pieni hämähäkki. Tarhuri hymyili sen omistamisenhaluiselle luonteelle, mutta arveli tuon kuitenkin aikanaan luovuttavan hänelle marjat ilman vastaväitteitä.
Toisaalla saskaatooneihin oli jäänyt viime vuotisia tuoksuherneen kärhiä. Ne olivat niin tiukasti oksiin kietoutuneita, että edes pakkanen ei ollut saanut niiden elottomia kouria hellittämään.
Amelanchier alnifolia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti