Metsän puolella näytti virtaavan jokin pohjaveden suoni aivan lähellä maanpintaa. Hyvä niin, sillä vaikka kuoppiin, jotka hän oli kaivanut, nousikin nyt itsepintaisesti vesi, se ei riittänyt. Jos hän aikoi jäädä, oli hänen tehtävä kaivo.

Hänen kaivamissaan miniatyyrilammikoissa hyppi kymmenittäin sammakoita. Niitä joutui kasteluveden mukana kannetuiksi metsän puolelle, sillä hän oli aikansa kuluksi perannut ja kastellut tuvan ympäristöstä metsän puolelta löytämiänsä puutarhan jäänteitä.

Kärhöjä kiipeili Tarhurin iloksi kolmen männyn rungolla aivan tuvan edustalla, ne olivat olleet hautautuneina metsänpohjaa peittävään risukkoon. Kaksi niistä versoi jo vihreää vartta, mutta yksi vaikutti menetetyltä.

Leontopodium alpinum

Tuuheamman kuusikon varjosta hän löysi kitukasvuisen alppiruusun. Hän kaatoi sen edestä kaikkein suurimman puun, niin että valo tulvahti alppiruusun ylle, koska näki siinä olevan elinvoimaa.

Leontopodium alpinum

Ruiskukka, ja jokin hänelle ennestään tuntematon, nuokkuva niittykukka valtasivat parhaillaan pellon reunuksia.

Tuntematon

Centaurea cyanys