Tarhurin työpäiväkirja

perjantaina

14.3.2014
Viimeisillä nousevan kuun voimilla, kiireen vilkkaa ennen huomiseksi luvattuja pakkasia, Tarhuri kylvi peikonkellon ohueen ja hiekkaiseen multaan. Hän peitteli pikkuruiset siemenet muovikalvolla, ja jätti ne ikkunalaudalle heräilemään.
Jo aiemmin Tarhuri oli kylvänyt uhkarohkeasti ja vailla parempaa tietoa neljän erityisen herkullisen tomaatin sekä hienostuneen italialaisen basilikan siemenet. Ne olivat varsin vaativaisia, mikäli oli uskominen pientä kirjelappusta, joka siementen kanssa saapui. Itää nuo suvaitsivat vain yli 22 asteen lämpötilassa, ja kasvukumppaniensa suhteenkin ne olivat vaativaisia. Persilja kelpasi mutta kurkku ei. Tarhuri ilmehti huvittuneesti mutta päätti kuitenkin taipua viluisten tomaattien tahtoon. Hän asetti niiden istutusastian toistaiseksi uunin muurin kylkeen, ja toivoi niiden olevan tyytyväisiä.

torstaina

13.3.2014
Betula pendula

Puoliltapäivin Tarhuri meni jännittyneenä kokemaan mahlasaalistaan. Parin päivän aikana puu oli heruttanut hänen pulloonsa reilun kulauksen maitiaisnestettä. Tarhuri joi mielissään ja laittoi sitten keräysletkun takaisin puun kylkeen poraamaansa reikään. Tarkasteltuaan puuta lähemmin, Tarhuri totesi suuren osan mahlasta valuneen ohi hänen keräysastiansa, joten hän teki muutaman parantavan toimenpiteen ennen kuin jätti astiansa taas täyttymään.


Picea abies

Tarhurin kulkiessa tuvan ja talon välistä polkua, hänen silmiinsä sattui muutama komea kuusentaimi. Hän päätti niiden olevan hyödyttömiä mäntyjen keskellä, unohti sopivasti työn, jota oli mennyt lapio olalla tekemään, ja kaivoi kuusen varoen kasvupaikaltaan. Sen vieressä hän näki toisen, ja vielä yhden vantteran männynkin hän irrotti alustastaan. Sitten hän kantoi puut alas puutarhaan ja istutti ne tuleviksi tuulensuojapuiksi marjatarhalle.


Quercus robur

Urakan jälkeen Tarhuri kuljeskeli ympäri puutarhaa ja tutkiskeli, miten hänen taimensa olivat selvinneet talvesta. Viime kesänä istutettu ylivuotinen tammikin, jonka puolesta hän oli ollut erityisen huolissaan, näytti hyvinvoivalta ja valmiilta uuden kevään tuloon.

tiistaina

11.3.2014 Kevään kiilto silmissään Tarhuri kylvi iisopin, yrtti-iison ja rosmariinin. Hän oli malttamaton kuten aina, mutta luotti aikaisen kevään huumaavan myös pienet taimet, niin että ne jaksaisivat kasvaa ja olisivat vahvoja kun ilma lämpiäisi niin että ne pääsisivät ulos.
Hyssopus officinalis 
Agastache foeniculum 
Rosmarinus officinalis

Myöhemmin, haravoidessaan männynneulasia ja kootessaan tuulen tiputtelemia oksia kottikärryyn, hän teki ilahduttavan löydön. Viime syksynä maahan tyhjennetystä istutusmullasta , jota hän nyt alkoi tasoittaa kivenlohkareiden väliin, pisti esiin vihreitä, muutaman sentin mittaisia versoja. Tutkiessaan niitä lähemmin, hän ymmärsi niiden olevan hyvässä idussa olevia ruohosipuleita. Mielissään löydöstään Tarhuri pisteli pikkuiset sipulit multaan kivien väliin. Tehkööt maukkaan lisänsä kivikkopuutarhaan.

maanantaina

10.3.2014
Oli viileä, mutta kevääntuoksuinen aamu. Kosteus kohmetti Tarhurin sormet liikkumattomiksi, mutta hän leikkasi ja sitoi siitä huolimatta sitkeästi neljä vanhan, hyvän omenapuun versoa kahteen nuoreen puuhunsa. Koivujen mahla nousi jo, ja kevät oli edellä, mutta omenapuiden suhteen Tarhuri ei silti ollut varma hetken otollisuudesta. Hän jätti paikkoja vapaaksi, jotta voisi tehdä saman uudelleen ensi kuussa, mikäli tarvis.


sunnuntaina

5.3.2014
Aamupäivällä Tarhuri jatkoi tuvan edustan kivipuutarhan ja polkujen kiveämistä.




Muutama traktorin kauhallinen kaivattiin vielä, jotta lohkareita riittäisi eduspuutarhan lisäksi tuvan koko sokkelin ympäri.

Stella auttoi kaivamalla pikkulapiolla koloja maahan ja harjaamalla talven varistamia männynneulasia viime vuonna istutettujen kivikkokasvien päältä.

Mäelle talon viereen tulevan kasvihuoneen perustukset olivat valetut ja lepäilivät nyt styroksien alla kuivumassa. Yrtit ja tomaatit tulisivat hämmästymään naapureinaan kasvavia mäntyjä ja mustikoita.

Tarhuri kiveäisi epäilemättä vielä polun, joka johti tuvalta ylös kasvihuoneelle ja talolle. Myös toiseen suuntaan, alas puutarhaan viettävään mäkeen olisi rakennettava kivi- tai puuaskelmat.


tiistaina

4.3.2014
Lehtikorianteri oli venynyt valon puutteessa pitkäksi ja honteloksi. Aamulla Tarhuri kantoi taimet hädissään etelänpuoleiselle, isommalle ikkunalle, jotta pilveen vetäytyneen maaliskuun vähäisetkin valonsäteet osuisivat niihin. Sitten hän selaili Internet-sivustoja laadukkaan kasvilampun löytämiseksi. Ylös mäelle tuleva kasvihuone oli edelleen perustuksia vailla, joten siitäkään ei olisi avuksi vielä ainakaan kuukauteen.

Coriandrum sativum 

Lehtikorianterin alla pilkisti myös kylvökseen eksynyt timjami.

 Coriandrum sativum 
Thymus serpyllum


Maustekaapissa itämään ryhtynyt päättäväinen valkosipuli odotteli ikkunalla maahan pääsyä.
Allium sativum



lauantaina

2.3.2014
Tarhurilla oli suunnitelma. Hän aikoi perustaa pienen muotopuutarhan pellolle vasten nuorta lepikkoa. Hän otti etelän suunnan saunan seinästä ja kuvitteli sille vastapariksi vadelma- ja kirsikkarivistön, merkitsi ne nuorien mäntyjen rangoilla jotka parahiksi lojuivat maassa ottajaa odottamassa. Keskelle tulisi neliön muotoon kukkaistutus. Sisään astuttaisiin kulleroiden ja iiristen puolelta, sivulla kasvaisi särkynyttä sydäntä ja sinistä lupiinia. Vastapäätä penkin itälaidalla olisi pioni, itse siemenestä kasvatettu sitkeä lajike.

Tämä kesä menisi kaivaessa ja penkkejä perustaessa, arveli Tarhuri ja hymyili tyytyväisenä, sillä kuvitteli mielessään maasta puskevat vatukantaimet ja makoisat hapankirsikat.



Sitten hän jätti suunitelman hautumaan ja palasi saunatuvalle. Sen eteen syntyi aamupäivän aikana ovelle johtavan polun toinen haara, jonka sivuille oli tarkoitus kesällä kantaa lisää kiviä, maata, sekä istuttaa kivikkokasvien taimia.